Museon filosofiaa

Museon identiteetti ja profiili

Mannerheim-museo on Suomen pääkaupungissa sijaitseva helsinkiläisen suurmiehen koti, jota Mannerheimin nimeä kantava säätiö on ylläpitänyt museona vuodesta 1951 lähtien.

Mannerheim-museo on yksityismuseo, kotimuseo, esinemuseo, henkilöhistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen museo, jossa on esillä niin Suomen kansallisen historian kuin Euroopan historian sekä Suomen taiteen kannalta tärkeitä esineitä ja kertomuksia. Museoidun kodin lisäksi Kalliolinnantien talo pitää sisällään arkiston ja varsin mittavan yksityiskirjaston. Esitettäviä tarinoita on rinnakkain useita, päähenkilö itsessään on monen tarinan mies.

 1950-luvulla Mannerheim-museo avasi ovensa uteliaalle Suomen kansalaiselle, joka kunnioituksella astui sisään lähimenneisyyden tärkeän vaikuttajan intiimimpään elintilaan. Tänä päivänä kävijä on yhtä usein ulkomainen vieras, jolle talon asukas on historiallinen henkilö ja maan historia tuntematon. Myös museon sisällä on sukupolvi vaihtunut. Mannerheim-museo kohtaa haasteita monella eri alalla, eikä voi pysähtyä menneisyyden jäänteeksi. Nykyaikainen museo on organisaatio, joka kantaa vastuuta paitsi omasta erityiskohteestaan myös kansakunnan muistista laajemminkin jakaen osaamistaan ja toimien vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa.

Minne tahansa voidaan rakentaa Suomen historiaa koskeva museo tai Mannerheim-myyttiä tukeva näyttely, mutta missään muualla ei ole Marsalkan omaa kotia museona. Autenttisesta miljööstä syntyneellä kotimuseolla on täten vastaansanomaton arvo sinänsä niin kauan kuin Suomen Marsalkka Mannerheimin muistoa Suomessa vaalitaan.

Museon tavoitteet

Museon kaikkea toimintaa inspiroi Suomen Marsalkka Mannerheimin ja Suomen ympärille kietoutuva monipuolinen historiakulttuuri. Tämän yleisen päätavoitteen ympärille kytkeytyy monta tarkempaa päämäärää.

Museon tärkein tehtävä on tuoda esiin historiallista Mannerheimiä, siis tieteelliseen tutkimukseen ja monipuoliseen käsittelyyn pohjautuvaa kuvaa. Keskeiseksi tavoitteeksi nousee avarakatseinen, mutta kunnioittava suvaitsevaisuus erilaisia näkemyksiä kohtaan, asiallisen dialogin salliminen ja edistäminen Mannerheim-aiheen ympärillä. Tieteellisten ja taiteellisten tulkintojen parissa museon tulee olla tuki eikä moralisoiva portinvartija.

Mannerheim-museo on lähtökohtaisesti kansallisen, suomalaisen historian tunnetuksi tekemiseen keskittynyt instituutio. Se on kuitenkin myös paikka, jossa kansainvälisyys, eurooppalainen historia ja jopa Euroopan ja muun maailman kohtaaminen tulee monin tavoin esiin niin jo museon asiakkaiden kuin ennen kaikkea itse marsalkka Mannerheimin monimuotoisten elämänvaiheiden ja toiminnan kautta.  Modernin museon on kaikin tavoin tuotava esiin tätä hedelmällistä kaksijakoisuutta näyttelyissään ja palveluissaan. Museon tavoitteisiin kuuluu myös tasapainon ylläpitäminen sotahistoriallisten tapahtumien ja siviilihenkilön puolien kuvauksessa ja tiedonhankinnassa. Suurmies Mannerheim eli sekä sotilaan että herrasmiehen elämää.

Kotimuseo

Museotoiminnan runko on Mannerheim-museossa pysyvän näyttelyn eli Marsalkan kodin näyttäminen pienille tai suuremmille ryhmille. Opastukset, joita ilman museossa ei voi vierailla, tarjoavat alustan aidoille kohtaamisille museon vieraiden kanssa. Kotimuseon kokeminen ammattitaitoisen ja kielitaitoisen oppaan avulla avaa kävijälle uusia näkökulmia.

Tilapäiset näyttelyt

Eräs näkyvimmistä keinoista edistää museon yleisiä tavoitteita on ns. näyttelytoimintakeino. Mannerheim-museossa tätä tarkoitusta varten on pyhitetty kaksi huonetta. Jokaisesta tilapäisestä näyttelystä pyritään jättämään pysyvä jälki, joko perinteisen julkaisutoiminnan kautta, pedagogisessa toiminnassa tai digitaalisessa muodossa. Näyttelytoiminassa etsitään tasapainoa etabloidun ja kokeellisen välillä.

Museo ja yhteiskunta

Mannerheim-museo kehittää yhteistyötään samankaltaisten museoiden ja muiden alan toimijoiden kanssa sekä ylläpitää tiiviitä kontakteja tutkijamaailmaan. Toimintaa sävyttää akateeminen tietotaito.

Mannerheim-museon tehtäviin kuuluu ainutlaatuisen ihmiskohtalon ja fyysisen miljöön vaiheiden esilletuomisen lisäksi koko suomalaisen yhteiskunnan vaiheista kertominen. Museossa kiinnitetään huomiota kokoavaan isänmaallisuuteen ja samalla monikulttuurisuuden ja monikielisyyden edistämiseen. Museon tehtäviin kuuluu Mannerheim-myytin monipuolinen tutkiminen. Suurta yleisöä sekä vaikuttajavieraita pyritään palvelemaan monin eri tavoin. Museo toimii sillanrakentajana Suomessa esiintyvän laajan populaarihistoriallisen kiinnostuksen, joka on henkilöitynyt Suomen Marsalkkaan, ja professionaalisen historiantutkimuksen ja siihen kuuluvien verkostojen välillä.