Mannerheim-säätiö

 

 

Säätiön hallitus:

Pj. Mika Ihamuotila, toimitusjohtaja Klaus Ilmonen

 

 

Viimeisenä tahtonani ja testamenttinani määrään minä alla mainitun omaisuuden suhteen seuraavaa: Minulle, Gustaf M a n n e r h e i m i l l e, Suomen kansan heinäkuun 25. päivänä 1919 'Kenraali Gustaf Mannerheimin kansallisrahasto' -nimisenä antaman kunnialahjan lahjakirja sisälsi mm. seuraavan määräyksen: "Pyydämme Teitä kunnialahjana ottamaan vastaan tämän rahaston, nauttimaan elinaikananne sen korot sekä määräämään sen pääoman käyttämisestä".

msaatio pic 1

Upseerikoulun 56. kurssin päättäjäistilaisuus Niinisalossa 14.6.1943. Suomen marsalkka Mannerheim suorittaa rivistön tarkastuksen. Kuvaaja: Sundström (Puolustusvoimat)

Näillä sanoin alkaa Suomen marsalkan 16.8.1945 allekirjoittama testamentti, joka samalla on myös Kenraali Gustaf Mannerheimin Kansallisrahaston (nykyisin Mannerheim-säätiö) säännöt. Tänäkin päivänä säätiön hallitus toteuttaa Suomen marsalkan viimeistä tahtoa — myöntää stipendejä lupaaville suomalaisille upseereille, mahdollistaen siten heidän koulutuksensa ulkomaisissa sotakorkeakouluissa. Tänä päivänä säätiön myöntämät apurahat jaetaan Maanpuolustuskorkeakoulun tekemän esityksen perusteella. Vuosikymmenten saatossa sadat upseerit ovat saaneet opiskella parhaissa ulkomaisissa sotakorkeakouluissa säätiön myöntämien stipendien turvin.

Mannerheim-museo

Säätiön ensisijainen tarkoitus on apurahojen myöntäminen. Tämän lisäksi säätiö ylläpitää Mannerheim-museota. Tehtävä ei kuulunut alkuperäisiin, Suomen marsalkan määräämiin tehtäviin, vaan hallitus teki perustamispäätöksen Mannerheimin kuoleman jälkeen.

Arkistokokoelma

Säätiön omistuksessa olevat Suomen marsalkan asiapaperit ja kirjeenvaihto on talletettu Kansallisarkistoon. Arkistokokoelman tutkiminen on luvanvaraista. Lupa kokoelman tutkimiseen on saatava säätiön edustajalta sekä valtionarkistonhoitajalta. Lisäksi säätiö omistaa Mannerheim-museossa säilytettävän laajan valokuva-arkiston.

Säätiö omistaa oikeudet (poikkeuksena Aasian-matkan päiväkirja, jonka oikeudet omistaa Suomalais-Ugrilainen Seura) Suomen marsalkan Muistelmiin, sekä kaikkeen mitä Mannerheim on kirjoittanut.

msaatio pic 2

Presidentti Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) Mannerheim-museon avajaisissa. Oikealla museon ensimmäinen intendentti O.R. Bäckman. (Lehtikuva)

Säätiön muodostuminen

Mannerheimin eläessä säätiön hallituksen muodosti hänen lisäkseen kolme jäsentä. Sääntöjen mukaan hänen kuoltuaan hallitukseen tuli kuusi uutta, virka-asemansa mukaan määräytyvää jäsentä.

Säätiön hallitus muodostuu yhäkin tämän periaatteen mukaisesti yhdeksästä jäsenestä, kolmen alkuperäisen jäsenen valitessa seuraajansa. Säätiön varallisuus perustuu Mannerheimin suomalaisilta eri aikoina saamiin rahalahjoituksiin, mm. Suureen Kansalaisadressiin vuodelta 1919, sekä hänen 70- ja 75-vuotispäivien kunniaksi saamiin lahjoituksiin. Vuonna 1945 hän säätiöi kaikki nämä varat Kenraali Mannerheimin Kansallisrahastoksi, joka nykyisin kantaa nimeä Mannerheim-säätiö. Samaan aikaan hän laati testamenttinsa, joka muodostaa säätiön säännöt.

 signature