Kronologia

Suomen marsalkka, vapaaherra G. Mannerheim 1867-1951.
1867 4.6 Syntyi Askaisten Louhisaaren linnassa.
1882   Aloitti Suomen kadettikoulun Haminassa.
1886 22.7 Erotettiin kadettikoulusta.
1887 14.5 Ylioppilas (uusm.) Helsingin Privatlyceumista.
1887 14.9 Aloitti Nikolajevin ratsuväenkoulun Pietarissa.
1889 22.8 Ylennettiin kornetiksi 15. Aleksandran, suuriruhtinas Nikolai Nikojevitčin rakuunarykmenttiin Kalisziin Puolaan.
1890 13.12 Komennettiin Henkikaartin H.M. Keisarinna Maria Feodorovnan Chevalierkaartin rykmenttiin.
1891 8.8 Siirrettiin tähän rykmenttiin.
1893 11.9 Ylennettiin kaartinluutnantiksi.
1897 14.9 Määrättiin, edelleen Chevalierkaartin rykmentissä pysyen, hovitallihallinnon erityisiin tehtäviin.
1899 3.8 Ylennettiin kaartin aliratsumestariksi.
1897—1901   Hovitallihallinnon toimesta komennettiin ulkomaanmatkoille tehtävänään hevosten hankkiminen.
1902 19.12 Ylennettiin kaartinratsumestariksi.
1903 11.6 Komennettiin, edelleen Chevalierkaartin rykmentissä pysyen, ratsuväenupseerikoulun pysyvän kaaderin mallieskadroonan päälliköksi.
1904 12.9 Siirrettiin samaan tehtävään.
1904 20.10 Siirrettiin everstiluutnanttina 52. Nježinin rakuunarykmenttiin (vuodesta 1907 18. Nježinin husaarirykmentti).
1904—1905   Osallistui sotaan Japania vastaan.
1905—1906   Toimi em. rykmentin komentajan apulaisena Jeletsissä (Orelin kuvernementti).
1905 11.12 Ylennettiin everstiksi (taannehtivasti 4.3.1905 lukien).
1905—1906   Osallistui sukunsa edustajana Suomen viimeisiin säätyvaltiopäiviin Helsingissä.
1906—1908   Erityisiä tehtäviä varten komennettuna Keski-Aasiassa ja Kiinassa.
1909 18.1 Määrättiin Henkikaartin 13. Wladimirin, suuriruhtinas Mihail Nikolajevitčin, ulaanirykmentin komentajaksi Novominskiin (nykyisin Nowy Mińsk Mazowiecki) Puolaan.
1911 12.1 Määrättiin Henkikaartin Hänen Majesteettinsa Keisarin ulaanirykmentin komentajaksi Varsovaan.
1911 26.2 Ylennettiin kenraalimajuriksi.
1912 18.10 Nimitettiin, edelleen rykmentinkomentajana pysyen, kenraalimajuriksi Keisarin seurueeseen.
1914 6.1 Määrättiin Henkikaartin H.M. ulaanirykmentissä pysyen Erillisen kaartinratsuväkiprikaatin komentajaksi (Varsova). (Vt.:na useaan otteeseen aikaisemmin.)
1914—1917   Osallistui sotaan Saksaa, Itävalta-Unkaria ym. vastaan.
1915 3.3 Määrättiin 12. ratsuväkidivisioonan v.t. komentajaksi ja
1915 7.7 vakinaiseksi komentajaksi.
1916 24.12 Määrättiin venäläis-romanialaisen 'Wrancza'-taisteluryhmittymän komentajaksi Karpaateille.
1917 25.6 Määrättiin VI ratsuväkikunnan komentajaksi.
1917 8.5 Ylennettiin kenraaliluutnantiksi.
1917 4.9 Lomautettiin rintamalta.
1917 21.9 Sai jättää komentotehtävät.
1917 3.10 Siirrettiin Odessan sotilaspiiriin reserviin.
1918 16.1 Suomen Senaatin suullisesti määräämänä Suomen sotaväen ylipäälliköksi tehtävänään koota ja järjestää armeija.
1918 26.1 Senaatin kirjallisesti samaan tehtävään määräämä.
1918 7.3 Ylennettiin ratsuväenkenraaliksi (taannehtivasti 28.1 lukien).
1918 31.5 Erosi ylipäällikkyydestä.
1918 12.12 Kutsuttiin Suomen valtionhoitajaksi.
1918 30.12 Otti uudelleen haltuunsa armeijan ylipäällikkyyden.
1919 19.7 Vahvisti valtionhoitajana Suomen Hallitusmuodon.
1919 30.7 Erosi valtionhoitajan tehtävästä luopuen samalla ylipäällikkyydestä.
1920 4.10 Perusti Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton.
1920—1935   Toimi Suomen Liittopankin hallintoneuvoston puheenjohtajana.
1921—1951   Toimi Suomen Punaisen Ristin keskushallituksen puheenjohtajana kuolemaansa saakka.
1931 20.3 Määrättiin Puolustusneuvoston puheenjohtajaksi ja sodan syttyessä ylipäälliköksi.
1932 6.11 Edusti Suomen Hallitusta Kustaa II Adolfin 300-vuotismuistojuhlassa Lützenissä.
1933 19.5 Ylennettiin sotamarsalkaksi.
1936 29.1 Edusti Suomen hallitusta Kuningas Yrjö V:n hautajaisissa Lontoossa.
1939 30.11 Määrättiin Suomen puolustusvoimien ylipäälliköksi ja toimi tässä tehtävässä
1944 31.12 asti.
1942 4.6 Sai Suomen marsalkan arvon.
1944 4.8 Valittiin tasavallan presidentiksi.
1945 3.9 Perusti Kenraali Gustaf Mannerheimin Kansallisrahaston, eli nykyisen Mannerheim-säätiön.
1946 6.3 Erosi tasavallan presidentin tehtävästä.
1951 27.1 Kuoli Lausannessa Sveitsissä (28.1 Suomen aikaa).
1951 4.2 Haudattiin Helsingin Hietaniemen sankarihautausmaalle.
Puoliso Anastasia Nikolajevna Arapoff (1892-1919) s. Moskovassa 9.1.1872, k. Pariisissa 31.12.1936. Moskovan ylipoliisimestari, sivusadjutantti kenraalimajuri Nikolai Ustinovitš Arapoffin ja hänen puolisonsa 2. avioliitossa Vera Aleksandrovna Kazakovan tytär.
Lapset  
Anastasia   s. Pietarissa 23.4.1893, k. Lontoossa 19.4.1978 Oli karmeliittanunnana Englannissa.
Sofia   s. Pietarissa 7.7.1895, k. Pariisissa 8.2.1963. Yleinen seppeleensitojatar Helsingin Yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa 1919.
Kirjallinen tuotanto
1909   Predvaritelnyj otčet o pojezdke, predprinjatoi po Vysotčaishemu poveleniju čerez Kitaiskii Turkestan i severnyja provintsii Kitaja v g. Pekin, v 1906-7 i 8 g.g., polkovnika barona Mannergeima. Izdanije Glavnago Upravlenija Generalnago Shtaba. (Sbornik geografičeskih, topografičeskih i statističeskih materialov po Azii. Vypusk LXXXI. Vojennaja Tipografija, S.Peterburg 1909.)
1911   A Visit to the Sarö and Shera Yögurs. Journal de la Société Finno-Ougrienne XXVII. (Alkulause päivätty Helsingissä jo 10.8.1909.)
1940   Matka Aasian halki: päiväkirja matkalta Kaspianmeri-Peking I-II, Helsinki: Suomen Kirja 1940-41, 462; 522 s. Kääntänyt ruotsista Emerik Olsoni.
1940   Tigerjakter i Indien. Fritt efter ett föredrag hållet vid Finlands Allmänna Jägarförbundets årsmöte våren 1937. Finlands Jakt- och Fiske tidskrift, 35:e årgången.
1942   Puhtain asein. Sotamarsalkka Mannerheimin päiväkäskyjä 1918-1942.
Med rena vapen. Fältmarskalken Mannerheims dagorder 1918-1942.
1951—1952   Minnen I-II (käännetty suomeksi Muistelmat I-II. Lyhennetty versio mm. ruotsiksi, suomeksi, ranskaksi, englanniksi, saksaksi, viroksi, espanjaksi, unkariksi, venäjäksi, puolaksi, romaniaksi)